Ensimmäinen viikko on pian takanapäin. Lento oli yllättävän miellyttävä. Olin varannut suoran lennon Finnairilta Helsinki-Vantaalta Narita-Tokyon -lentokentälle. Se kesti hieman yli 9 tuntia ja voin suositella sitä lämpimästi. Lentokoneessa jaettiin kaksi kertaa ruokaa ja kahvia. Myös leffoja sai katsella edessä istuvan selkänojassa olevasta TV:stä. Lennon aikana tuli täyttää kaksi lomaketta, jotka kerättiin lentokentälle saavuttua. Lomake sisälsi perustietoja; nimet, sukupuoli, puhelinnumero, mutta myös paljonko on käteistä mukana sekä Japanissa asumispaikan osoitteen, joka kannattaa kirjoittaa jo etukäteen muistiin.
Itse jouduin odottamaan Japanin lentokentällä hetken, sillä tarvitsin pitkäaikaista oleskelua varten Residence Card -kortin. Itse ei kuitenkaan tätä tarvinnut tietää, vaan passin tarkastajat osasivat kyllä neuvoa minne mennä ja se suoritettiin sivummalla eri huoneessa, missä otettiin kasvokuva sekä sormenjälkitunnistus.
Vastassa minua odotti tutor oppilas, jonka kanssa matkustimme Sagamiharaan, Sagami-Onon juna-asemalla, tosin otimme Naritan kentältä bussin sinne. Japanilaiset jonottavat bussiinkin jo ennen sen saapumista, viittoa ei tarvitse. Japanissa busseissa käytetään Pasmo -bussilippua. Sen voi itse tulostaa automaatista ja siihen ladataan haluttu summa rahaa. Lataus onnistuu myös useissa ruokakaupoissa ja kioskeilla, kassahenkilökunta voi myös suorittaa sen, jos ei itse osaa. Kaupunkibusseissa sisään mennään keskiovesta ja leimataan kortti automaatilla oven luona. Poistuminen on kuskin etuovesta, jossa taas leimataan korttia, mutta bussikuskin tiskillä olevalla automaatilla.
En vieläkään voi olla kummastelematta asiakaspalvelun tasoa ja kohteliaisuuden määrää, arigatoo gozaimasu ja sumimasen kuulee koko ajan ja apua saa jos kysyy. Englannin taito on kyllä ongelmaista. Tokion alueella ja turistikaupungeissa englantiakin osataan puhua vähän paremmin. Minua ovatkin japanilaiset opiskelija tutorit auttaneet paljon, mikä on helpottanut sopeutumista. Sain apua myös rahan nostamisessa, mikä aluksi ei onnistunut pankkiautomaateilla, vaikka niissä lukikin, että Visa – kortti toimisi. Tämä onnistui kuitenkin 7 eleven – kaupan sisällä olevasta automaatista.
Kyseinen Sagamihara, Kanagawassa, ei ole mikään turisti alue. Tunnelma on rauhaisa ja alueella on enimmäkseen omakotialuetta, ainoa ”city” onkin juuri tuo Sagami - Ono juna-asema ja sen ostoskeskukset. Sagamihara ei ole mitenkään kiinnostava nähtävyys Japanissa matkustavalle. Odotankin pääseväni joidenkin hieman kiinnostavampien nähtävyyksien luo. Luonto on kuitenkin äärimmäisen kaunista täälläkin ja pidän erityisesti yliopistoni alueesta, varsinkin kirsikankukka puista. Sakura – aika on vain harmillisen lyhyt. Ja se on juuri nyt huhtikuun alussa parhaimmillaan.
WASABI NEWS 