08 Värjääminen

Opiskelen sisustusarkkitehtuuria mutta Japanissa kurssin nimi on Environmental Design eli hieman eri (suom. ympäristösuunnittelu). Värjäämisellä ei siis ole mitään tekemistä koulukurssini kanssa, mutta huvikseen yritimme sitä apuopettajan avustuksella.

Koulussa oli puhetta luonnon väreillä värjäyksestä ”someru” ja siitä kuinka sitä ennen vanhaan tehtiin ja kaverit innostuivat koittamaan sitä luennon jälkeen.

Japanilaiseen kulttuuriin on kuulunut kankaiden värjäystä tietyin kuvioin. Kun liinaa taitellaan ja solmitaan perinteiseen tapaan, saadaan haluttu kuvio. Japanissa nimitys tälle tekniikalle on Shibori.

Tietenkin Suomessakin ja ympäri maailman on samantyylistä luonnonvärein värjäystä harjoitettu, mutta kenties joitakin eroja tekotavoissa on ollut. En ole liiammin perehtynyt kankaiden värjäämiseen mutta hauskaa puuhaa se oli ja koitan mielelläni uudestaan.

Me käytimme värjäykseen vaalean punaisen beigehtävän värin saamiseksi ”azuki” punapapuja. Ja keltaisen värin saamiseksi jotakin kasvia jonka nimeä en pysty muistamaan. Aika perus rikkaruohoa muistutti. Mutta väri oli kyllä mahtava keltainen värjäyksessä ja saimme aikaan hienoja kankaita. Mitä valkoisempi alun perin, sitä paremmin väri tarttui (yllätys yllätys).

07 Uenon kansallismuseossa

Viime tiistaina kävin tutustumassa japanin taiteeseen. Viimeinkin! Uenon puiston yhteydestä löytyy Tokyon tärkeimpiä museoita. Vierailin Tokyo National Museumissa. Eli kansallistaidetta tällä kertaa. Minulla oli pieni etulyöntiasema sillä modernin taiteen museossa oli kauhea ryysis ja tunku. Kaikki menivät sinne erityisnäyttelyn takia, joten sain rauhassa nauttia näistä kansallismuseoista.

Porttien sisäpuolella on 5 museota ja opiskelijalipun hinta oli noin 8€ eli oikein jees. Voi halutessaan ostaa lipun myös vain muutamaan museoon. Näkemisen arvoisia asioita japanilaisessa museossa ovat Ukiyo-e eli puupiirrokset. Niiden tyyli on tarinallinen ja kuvat ovat pienehköjä. Niissä on toisinaan otoksia kabuki-teatterista, kauniista naisista, japanilaisista maisemista, arkielämästä…

Lisäksi museoissa on paljon keramiikkaa sekä buddhalais- ja shintolaispatsaita, unohtamatta upeita kimonoita.

HONKAN JA HEISEIKAN

Honkan on suurin ja keskeisin kyseisistä museoista. Sinne on arkistoitu Japanin kulttuurin tärkeimpiä teoksia. Heiseikaniin pääsee suoraan Honkanin kautta (tai ulkokauttakin halutessaan). Heiseikanissa on arkeologisissa tutkimuksissa löytyneitä esineitä.

Sujikabuto -tyylin kypärä, tummansinisellä pitsillä, 1533-luvulla

Löysin todella kiinnostavan tyhjän huoneen museosta, siellä oli lattiasta kattoon upea mosaiikki ja pronssiset ovet. Salin yhteydessä oli takapihan puutarha.

Yksi osio kuuluisasta silkkipainos taideteoksesta, taiteilijana Kiyohara Yukinobu, 1600-luvulta.

Madonna, Italia, 1600 -luvun lopulta. Hieman ihmetytti löytää tällainen teos Japanin kansallismuseosta, mutta syynä oli lähetyssaarnaajan Giovanni Battista Sidotin tuoma taideteos mukanaan Japaniin.

Haniwa eli terracotta haudasta löytynyt hahmo, Tanssivat ihmiset, 500-luvulta, Saitama Japani. Toinen on oletettavasti mies ja toinen nainen, hiusten ja vaatetuksen perusteella. Kyseiset vaattet  kuuluivat tuolloin ratsastusasuun eli, kyseessä olisi hevosen omistajia.

Haniwa (terracotta haudasta löydetty hahmo), istuva nainen , Gunma, Japani, 500 -luvulta

 

TOYOKAN

Toyokanissa oli kokoelma itämaoista taidetta ja esineistöä. Löytyy kiinalaista, korealaista, etelä-aasialaista, keski-aasialaista, egyptiläistä ja intialaista.

Lehmä, Koreasta

Hevonen, Koreasta

Kannu, Koreasta, 1100 luvulta

Buddhan pää Thaimaasta, 1500 – 1600 luvulta

Kansallisvaatteita Kiinasta

Ihmishahmoinen maljakko, Syriasta, 1000 -luvulta

Tämä on turkkilainen lautanen 1500 – 1600 luvulta, ei  ole Arabian astiastoa vaikka sitä muistattaakin.

Istuva Buddha, Pakistan, 1300-1400 -luvulla

Seisova Avalokitesvara, vuodelta 585, Kiina

 

THE GALLERY OF HORYUJI TREASURES

Yhtäkkiä museoalueen aitojen sisältä löytyy tällainen moderni, tosin aivan upean näköinen museo. Se oli kerännyt edustalleen paljon valokuvaajia ja piirrtäjiä. SE on kuin leijuisi veden päällä ja sisätilat ovat myös huipptyylikkäät. Arkkitehtina Taniguchi Yoshio.

Tämän museon nättelyssä on shinto- ja buddhalaispatsaita. Alakerrasta löytyy lisäksi ravintola.

06 Tokyo Skytree

Tämä mahtava torni sijaitsee Asakusassa, Pohjois-Tokiossa ja on huimat 634 m korkea ja herättää kyllä pientä kunnioitusta, kun sen juurella seisoo. Se on maailman toiseksi korkein rakennus. Ykkösenä on Burj Khalifa Dubaissa (828 m).

Minulla oli vapaapäivä tiistaina joten pääsin käymään hieman Tokiossa seikkailulla. Kävin ensin Uenon museoissa ja koska Asakusa on ihan lähellä, ajattelin poiketa siellä. Mutta kun pääsin Asakusaan, niin havaitsin tämän huiman rakennuksen ja päätinkin käydä siellä keskustan sijasta. Kävelin metroasemalta tornin luo, matka ei ollut kovinkaan pitkä, ehkä vartin kävely. Bussillakin sinne pääsee ja illalla palasinkin sieltä shuttle bussilla takaisin asemalle.

Matkan varrella jos jonkinmoista rakennusta… Asakusassa on hauska tunnelma ja muutenkin Tokion kaupungin osat ovat mielestäni hyvin omaleimaisia ja niissä on omat tunnelmansa ja tyylinsä. Asakusaa sanoisin hieman alakulttuurin edustajaksi, jossa japanilaisuus näkyy vahvasti ostoskaduilla, mutta myös perinteet, sillä Asakusasta löytyy Senso-ji -pyhäkköalue.

Lipun hinta on korkea, noin 16€ alemmalle tasanteelle. Jos halusi vielä ylemmäs, piti ostaa lisäksi 8€ hintainen lipun. Alempi tasanne oli selvästi suositumpi sillä ihmiset olivat pakkautuneet sinne, ylempi tasanne oli miellyttävän rauhallinen ja pidinkin enemmän sen designista.

Jos ei halua käydä itse tornissa, löytyy alakerrasta kiinnostava ostoskeskus ja paljon ravintoloita. Ilmeisesti siellä on myös huvipuisto, josta en osaa kylläkään sanoa mitään, kun en käynyt.

Ylätasanteen design oli kuin avaruussukkulasta. Pidin paljon. Illalla torni valaistaan sinisellä tai violetilla. Minun vieraillessani tornissa se oli sininen.

Japanissa pimeys iskee aika yllättäen, noin kello 18.30. Todella erilaista verrattuna Suomen kesään ja valkoisiin öihin. Täällä kuitenkin kaupungin valot loistavat voimakkaasti.

Tuo oranssi torni horisontissa on Tokyo Tower, jossa olen myös käynyt kerran. Se muistuttaa Pariisin Eiffel tornia. Itse pidän hieman enemmän Skytreestä, koska tämä on korkeampi ja alakerta on kiinnostavampi. Lisäksi Asakusassa olisi ollut paljon nähtävää.

Mahtava lasikattoinen hissi ylempään kerrokseen.

Tietenkin lasilattia! Aina näistä torneista löytyy sellainenkin. Ei heikkohermoisille XD Mutta ei hätää, ei siitä kohdasta ole pakko kävellä. Muutenkin tornin arkkitehtuuri on oikein hyvää, sillä en yläilmoissa tunne huojumista, toisin kuin Eiffel tornissa tuntui hieman huojunta sekä Tokyo Towerissa.

Alakerran ihmiset jonottavat hisseille.

Hissien upeat koristelut.

Alakerran ostarin värikkäät liikkeet. Paljon manga- ja animehahmoja, joita en kylläkään tunne kovin hyvin. Joitakin tunnistin, kuten Dragon Ball Z:n ja Sailor Moonin. Oli siellä pieni Muumi-kauppakin. Lopuksi nälkiintyneenä söin suolaisen sijasta jäätelön, sillä asuntolassani on vuokraan kuuluva ruokala, jonne palasin syömään. Aion vielä palata Asakusan kaduille ja haluan vierailla Senso-ji -pyhäköllä.

05 Hakone ja Onsen!

Kauan odotettu matka tuli tehtyä Hakone nimiseen kaupunkiin, muutama viikko sitten. Viimeisimmästä blogi -julkaisusta on hieman aikaa, sillä koulussa on ollut paljon tekemistä, sen lisäksi olemme tyttöjen kanssa matkustelleet parissa kiinnostavassa paikassa vapaa-ajalla.  Matkakumppaneinani jälleen olivat luottoseuralaiseni: Iines ja Laura. Hakone on kuuluisa onsen – kylpylöistään sekä Ashi-järvestä. Näimme siellä myös Fuji – vuoren huipun.

Hakonen maisemat ovat henkeäsalpaavat, puiden värikirjo on jotakin, mitä jokaisen tulisi saada nähdä, lisäksi nenälläni oli väriä vahvistavat aurinkolasit omilla vahvuuksillani, hieman väriterapiaa. Japanissa oli vielä tuolloin vielä sakura -aika.

Hakonessa voi käyttää busseissa sitä samaista Pasmo – bussikorttia, josta aiemmassa artikkelissani olen kertonut. Bussi menee korkealle mutkaista vuoristoreittiä pitkin. Bussikuskin kyydissä oli kuitenkin turvaisan oloista. Ei siinä oikein voi muuta kuin istua rauhassa ja nauttia maisemista.

SAKURA – pehmistä (eli kirsikkaa)

Otimme risteilyalusreissun Ashi – järvelle, josta kuulemma näkyy Fuji parhaiten, mutta yhtä hyvin sen rannaltakin olisi nähnyt. En kuitenkaan sanoisi risteilyä turhaksi, sillä alus oli upea. Lisäksi järveltä käsin näki rannoilla sijaitsevia hienoja hotelleja, jotka olivat kuin suoraan Ghibli – elokuvista. Kunnollista valokuvaa Fujista oli kuitenkin vaikea saada. Ilmasto oli hyvin sumuinen, mutta näin suomalaiselle oikein miellyttävä lämpötila.

Löysimme itsemme seikkailemasta observatorion luota, sieltä oli hulppeat näkymät puutarhaan sekä Fujille päin.

Illan kruunasi kauan odotettu kylpylä hetki Yuryo onsenissa. Voin suositella, halusimme jotakin luonnollista, sekä sellaista, mistä löytyy sisä-, että ulkoaltaita. Hinta tänne oli noin 10 – 15 €, eli ei ollenkaan paha. Oma pyyhe kannattaa olla, ellei halua ostaa uutta. Uimapukua ei käytetä. Shampoot ja saippuat ovat kaikkien käytettävissä ja ne olivat hyvälaatuisia, tosin omiakin voi halutessaan käyttää.

Tässä onsenissa oli osastot erikseen miehille ja naisille, ja alasti siellä mentiin. Altaiden lämpötila oli jotain 41c. Löytyi sieltä saunakin, tosin hieman erilainen kuin Suomessa. Lämmintä sielläkin oli, noin 85c. Ja tyypit katseliva lauteilla (tai lattialla) istuessaan TV:tä, mikä oli vitriinin takana. Hieman erilaista…

Kylpemisen jälkeen söimme japanilaista ruokaa onsenin yhteydessä olevassa ravintolassa. Ihan perushyvää ruokaa. Pöydän keskellä oli grillauspiste, mutta meidän ateriat oli kyllä valmistettu keittiössä.

Kaiken kaikkiaan huippukokemus. Voin hyvin uskoa onsenin paljon puhuttuihin terveysvaikutuksiin. Tunne oli vähän kuin saunan jälkeinen, mutta ei niin kuumottava; puhdas, raukea ja kokonaisvaltainen lämpö tuli kehoon. Toimii.

04 Ueno

Olen käynyt Uenossa nyt kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla Yanakassa kävelyn yhteydessä, tsekkaa aiempi artikkeli ;D ja toisella kerralla vaihtarikavereideni Lauran ja Iineksen kanssa. Silloin oli Lauran syntymäpäiväkin ja hauskaa oli, varsinkin joutsenpolkuveneissä. Välillä muut joutsenveneet lähtivät tulemaan uhkaavasti kohti, varsinkin yksi punainen… XDD

Ueno on suuri puisto, josta löytyy mm. eläinpuisto, karuselli, temppeleitä, museoita, suihkulähteitä, sakura-puita, baseball-kenttä…

Emme menneet tällä kertaa mihinkään museoihin, ehkä joskus huonommalla säällä sitten. Tällä kertaa nautimme upeasta ulkoilmasta ja sakura-ajasta. Japanin linnut olivat yksi ihmetyksen aihe, varsinkin korppien ääni, joka oli todella pelottava, vanhan papan kuuluinen örinä.

Ensimmäisellä tutkimusretkelläni yksin ollessani, kävin syömässä matcha -jäätelöä. Matcha, eli japanilainen vihreä tee, on yksi makumaailmoista, johon Japanissa törmää väistämättä. Sitä löytyy jäätelöistä, karkeista, KitKat –suklaasta! Vaikka mistä. Hyvää oli, eikä ollut kovin makeaa, sopii tyypeille, jotka eivät halua sokeripläjäystä. Lisukkeena oli punapaputahnaa, mihin myös törmää vähän väliä. Suosittelen. Sekään ei ole kovin makeaa, vaan juuri sopivaa. Itse kahvilakin oli suloinen perinteisen japanilaisrakennuksen tyylinen, nähtävyys sinänsä. Tarjoilijat pitävät huolen, että teekuppi on täynnä, mikä ei kuitenkaan lisännyt hintaa.

Japanilaisissa ravintoloissa asiakkaille tuodaan lämpimät pyyhkeet, johon voi pyyhkiä kätensä ennen ruokailua, ja sen aikanakin, jos tarve on. Käteistä tarvitsee aina olla mukana. Japanilaiset ovat siinä mielessä vanhan aikaisia, että kortilla maksaminen on useissa paikoissa mahdotonta. Tippiä ei tule antaa, se koetaan loukkaavana. Niistää ei saa ruokapöydässä. Eikä mielellään muiden seurassa…

Japanilaisissa pyhäköiden piha-alueilta löytyy tällaisia toivomuslaattoja. Ihmiset toivovat yleensä perheelleen onnea ja terveyttä, hyvää säätä, hyvää satoa, perheen lisäystä, menestystä työelämässä yms.

Yllätyn aina, kun näen appelsiini- tai sitruunapuun, ihan kuin Espanjassa tai muualla etelän lomalla. Onhan Japanissa helle, mutta kuitenkin. Tuskin tulen tottumaan tähän. Hedelmät ovat aina vain kovin korkealla… Vihreys täällä on mahtavaa, todella raikasta ja monia sävyjä, joita Suomessa ei normaalisti tule edes nähtyä. Sammal! Sitä on paljon ja se on haluttua tavaraa puutarhoihin ja patsaiden päälle. Pidän sammaleesta, paljon! Opin koulussa, että se on japaninkielellä ”koke”. Koke ga daisuki desu!

03 Yanakassa kävellen

Kun minulla oli hieman vapaapäiviä, uskaltauduin lähtemään yksin Tokioon päin. Otin matkaopaskirjassa ehdotetun kävelyreitin ja suunnistin sen avulla, suunnaten kohti Yanakaa. Kirjassa sanottiin, että reitti kestäisi 1,5 tuntia, mutta olin niin kiinnostunut poikkeamaan jokaiseen pyhikköön mitä reitillä tuli tielle, että aika venähti parilla lisätunnilla. Lisäksi jatkoin matkaa Uenoon, jonka museot olivat kylläkin maanantaina kiinni, mutta itse puistoon on aina vapaa pääsy. Tein tähän karttaan merkintöjä, missä oli kiinnostavia nähtävyyksiä.

1. Otin Yamanote line -junan, joka kiertää koko Tokion ympäri ja jäin pois Nishi-Nipporin asemalla. Siellä oli vähän hankalaa löytää kyseisen reitin alkupistettä, mutta se löytyi normaalia katutasoa korkeammalta, kunhan vain lähti portaita ylös, Suwan ylängölle. Portaat kiivettyäni saavuin puistoon, josta alkoi kyseinen kävelyreitti.

2. Heti vasemmalla puolella oli hienoja temppeleitä sekä hautausmaita, mitkä olivat näin ensikertalaiselle Japanin matkaajalle kyllä upea kokemus. Sakura-aika oli onnekseni vielä käynnissä, vaikka maahan olikin satanut jo paljon lehtiä.

3. Tenno-jin temppeli ja sen läheisyydessä olevat upeat hautausmaat löytyivät taas hieman korkeammalta harjualueelta, Nipporin aseman läheisyydestä. Temppelialueen tärkein nähtävyys on pronssinen suuri Buddha.

4. Kun kävelee alas Sansakizakaa, sieltä löytyy kiinnostavia sisäpihalla varustettuja pyhäkköjä ja hautausmaita, mutta myös pieniä tuliaisputiikkeja. Zenho-enin temppelin pihamaalta löytyy kuusi metrinen kullattu armonjumalattaren patsas, Yanaka Kannon. Pyhäkön puurakenteet ovat koristeellisesti veistettyjä ja aiheina ovat mm. lohikäärmeet sekä Feeniks-linnut.

5. Vastakkaisella puolella katua, hieman alempana on pieni paperitarvikeliike, joka on Tokion vanhimpia, Isetatsu.

6. Daimion kellomuseo, jossa en itse kylläkään käynyt löytyy tien päästä. Sekin on maanantaisin kiinni.

7. Kun ylittää ruuhkaisen päätien, Shinobazu-Dorin, löytää itsensä Nezu-pyhäkön puutarhalle, jossa kasvaa atsalea pensaita rinnettä pitkin ja lammessa ui karppeja sekä kilpikonnia. Puiston sisäänkäynnillä on vakuttava tumma Torii -portti. Lisää kauniin punasävyisiä Torii -portteja löytää puiston sisäpuolelta. Tulee mieleen Geishan muistelmat -elokuva, nämä eivät kuitenkaan ole kyseiset elokuvassa nähdyt portit.

8. Meiji-kauden aikainen kolmikerroksinen puutalo, jossa toimii japanilainen ravintola Hantei, löytyy päätietä jatkettaessa Uenon suuntaan. Kävin Uenossa ihan vain kävelyllä, sieltä löytyy paljon nähtävää ihan jo kävelijällekin, mutta halukkaille löytyy monenlaisia museoita sekä eläinpuisto. Pahoittelen, jos postaus tuntui liian pitkältä mutta halusin laittaa paljon kuvia tällä kertaa, kun niitä kerrankin tuli otettua.

02 Arigatoo Gozaimasu

 

Ensimmäinen viikko on pian takanapäin. Lento oli yllättävän miellyttävä. Olin varannut suoran lennon Finnairilta Helsinki-Vantaalta Narita-Tokyon -lentokentälle. Se kesti hieman yli 9 tuntia ja voin suositella sitä lämpimästi. Lentokoneessa jaettiin kaksi kertaa ruokaa ja kahvia. Myös leffoja sai katsella edessä istuvan selkänojassa olevasta TV:stä. Lennon aikana tuli täyttää kaksi lomaketta, jotka kerättiin lentokentälle saavuttua. Lomake sisälsi perustietoja; nimet, sukupuoli, puhelinnumero, mutta myös paljonko on käteistä mukana sekä Japanissa asumispaikan osoitteen, joka kannattaa kirjoittaa jo etukäteen muistiin.

Itse jouduin odottamaan Japanin lentokentällä hetken, sillä tarvitsin pitkäaikaista oleskelua varten Residence Card -kortin. Itse ei kuitenkaan tätä tarvinnut tietää, vaan passin tarkastajat osasivat kyllä neuvoa minne mennä ja se suoritettiin sivummalla eri huoneessa, missä otettiin kasvokuva sekä sormenjälkitunnistus.

Vastassa minua odotti tutor oppilas, jonka kanssa matkustimme Sagamiharaan, Sagami-Onon juna-asemalla, tosin otimme Naritan kentältä bussin sinne. Japanilaiset jonottavat bussiinkin jo ennen sen saapumista, viittoa ei tarvitse. Japanissa busseissa käytetään Pasmo -bussilippua. Sen voi itse tulostaa automaatista ja siihen ladataan haluttu summa rahaa. Lataus onnistuu myös useissa ruokakaupoissa ja kioskeilla, kassahenkilökunta voi myös suorittaa sen, jos ei itse osaa. Kaupunkibusseissa sisään mennään keskiovesta ja leimataan kortti automaatilla oven luona. Poistuminen on kuskin etuovesta, jossa taas leimataan korttia, mutta bussikuskin tiskillä olevalla automaatilla.

En vieläkään voi olla kummastelematta asiakaspalvelun tasoa ja kohteliaisuuden määrää, arigatoo gozaimasu ja sumimasen kuulee koko ajan ja apua saa jos kysyy. Englannin taito on kyllä ongelmaista. Tokion alueella ja turistikaupungeissa englantiakin osataan puhua vähän paremmin. Minua ovatkin japanilaiset opiskelija tutorit auttaneet paljon, mikä on helpottanut sopeutumista. Sain apua myös rahan nostamisessa, mikä aluksi ei onnistunut pankkiautomaateilla, vaikka niissä lukikin, että Visa – kortti toimisi. Tämä onnistui kuitenkin 7 eleven – kaupan sisällä olevasta automaatista.

Kyseinen Sagamihara, Kanagawassa, ei ole mikään turisti alue. Tunnelma on rauhaisa ja alueella on enimmäkseen omakotialuetta, ainoa ”city” onkin juuri tuo Sagami ­- Ono juna-asema ja sen ostoskeskukset. Sagamihara ei ole mitenkään kiinnostava nähtävyys Japanissa matkustavalle. Odotankin pääseväni joidenkin hieman kiinnostavampien nähtävyyksien luo. Luonto on kuitenkin äärimmäisen kaunista täälläkin ja pidän erityisesti yliopistoni alueesta, varsinkin kirsikankukka puista. Sakura – aika on vain harmillisen lyhyt. Ja se on juuri nyt huhtikuun alussa parhaimmillaan.

01 Alkuvalmistelut

 

Kirjoitan matkablogia liittyen vaihto-opiskeluaikaani Japanissa. Vielä ovat matkavalmistelut alkutaipaleella, tavarat ovat vielä pakkaamatta. Viimeiset tarvittavat ostokset vielä kerkeää Suomesta hankkia. Lähtö olisikin sitten viikon päästä. Japanista olen ajatellut hankkivani pokkarikameran sekä toisen kännykkän, johon ottaisin japanilaisen liittymän. Saan sitten kivasti kuviakin postattua tänne uuteen blogiini. Tulen asumaan ja opiskelemaan Tokiossa huhtikuusta elokuun loppuun. Vaihto-opiskeluun pääseminen, vieläpä kyseiseen taidealan yliopistoon, oli melkoista papereiden pyörittelyä ja monivaiheista tietojen kasaan keräämistä, mutta uskon sen olevan kaiken tämän arvoista.

En ole aiemmin käynyt Japanissa, saati sitten muuallakaan Aasiassa, mutta Euroopassa on tullut käytyä milloin missäkin. Reissaaminen on suuri intohimoni ja jokainen maa on ollut uusi avartava kokemus. Japanin kieltä aloin opiskella pari vuotta sitten ja luen sujuvasti hiraganoja sekä katakanoja. Kanjit ovat pieni murheenkryyni, sillä niiden opettelemiseen en ole löytänyt hirveästi aikaa muilta opinnoiltani.

Japaniin pitkäaikaisesti haluavat tarvitset viisumin ja Japanin Suomen suurlähetystön sivuilta löytyy helposti tarvittavat lomakkeet. Matkan syystä riippuen tarvitaan erilaisia tositteita, näin opiskelijaviisumia varten tarvitsin mm. viisumihakemuksen, passin, eligibility -lomakkeen ja kaksi viisumiin sopivaa valokuvaa. Muita valmisteluja olivat rokotteet: AB hepatiitti, jos sellaista ei aiemmin ole ottanut sekä japanin aivokuume -rokote, joka on suositeltavaa pitkäaikaisesti matkustaville, muttei kuitenkaan pakollista. Kannattaa myös muistaa, että myös jäykkäkouristusrokote olisi voimassa.

Tarkoitukseni olisi Japanissa olon aikana tutustua mahdollisen laajasti Japanin eri alueisiin, puutarhoihin ja kaupunkeihin. Tulen vierailemaan ainakin Osakassa, Hiroshimassa, Kiotossa ja Nagasakissa. Näin ensikertaa Japanissa matkaavana yritän keskittyä tarkemmin Honshuun, Japanin suurimpaan saareen, jossa mm. Tokio sijaitsee, mutta kiinnostus muihinkin saariin olisi suuri.

I’ll be writing this travelling blog during my exchange time in Japan. After one week will my flight take off from Helsinki Vantaa Airport. I’ll be living and studying in Tokyo from April to the end of August 2016.  This will be my first time to visit Asia thou I have traveled in multiple European countries and I could say that travelling is my passion and every country I’ve visited has been a great opening experience. I’ve been studying Japanese for two years now, but the kanjis are quite challenging for me. Fortunately I can read fluently katakanas and hiraganas.

My intent is to get to know Japan very widely and especially concentrate on its main Island of Honshu. I will at least visit Osaka,  Hiroshima, Kyoto and Nagasaki.